Testikäyttäjien arvioita häpyalueen limakalvoja kosteuttavasta Vaicute-voiteesta

Kasviestrogeenit ovat viime vuosina herättäneet runsaasti kiinnostusta ihonhoidossa. Ne ovat kasvien luonnostaan tuottamia yhdisteitä, joiden rakenne muistuttaa osittain elimistön omia estrogeeneja. Tässä blogissa tutustutaan siihen, mitä kasviestrogeenit ovat, mitä niiden vaikutuksista ihoon ja limakalvoihin tällä hetkellä tiedetään, mitä puna-apilan isoflavoneista on tutkittu sekä miksi luotettava analytiikka on tärkeä osa kasviestrogeeneja sisältävien kosmetiikkatuotteiden kehittämistä. Lopuksi tarkastellaan, miten tätä tutkimustietoa on hyödynnetty Vaicute APILA -limakalvovoiteen kehitystyössä. Sisältö: Mitä kasviestrogeenit ovat? Puna-apilan kasviestrogeenit Kasviestrogeenit ja limakalvojen hyvinvointi Kasviestrogeenien säätely kosmetiikassa Miten tutkimustietoa on hyödynnetty Vaicute Apila -limakalvovoiteessa? Mitä kasviestrogeenit ovat? Kasveissa esiintyy luonnostaan yhdisteitä, joita kutsutaan kasvi- eli fytoestrogeeneiksi. Ne muistuttavat rakenteeltaan elimistön omia estrogeeneja ja voivat sitoutua estrogeenireseptoreihin, tosin elimistön omia hormoneja heikommin. (1) Fytoestrogeeneihin kuuluu useita erilaisia yhdisteryhmiä, kuten isoflavonit, lignaanit, kumestaanit sekä tietyt stilbeenit, kuten resveratroli. Näistä erityisesti isoflavoneja on tutkittu runsaasti, sillä niitä saadaan ravinnosta merkittäviä määriä ja niiden vaikutuksista on kertynyt paljon tutkimustietoa (1). Tunnetuimpia fytoestrogeeneja ovat isoflavonit, kuten genisteiini ja daidzeiini. Näitä esiintyy erityisesti soijassa, mutta myös puna-apilassa, joka on Suomessa yleinen kasvi ja merkittävä isoflavonien luonnollinen lähde. (1,2) Nykyisen tutkimusnäytön perusteella fytoestrogeenit ovat kiinnostava mahdollisuus ikääntyvän ihon hoidossa. (1,3) Viimeaikaisissa tutkimuksissa on selvitetty esimerkiksi isoflavonien ihon läpäisevyyttä ja biologisia vaikutuksia ihosoluissa. (3,4) Lue lisää estrogeenien vaikutuksista ihoon täältä Estrogeenit ja iho – miksi iho muuttuu iän myötä? Puna-apilan kasviestrogeenit Puna-apila on herättänyt kiinnostusta kosmetiikkatutkimuksessa monipuolisten bioaktiivisten yhdisteidensä vuoksi. Sen sisältämillä polyfenoleilla on havaittu antioksidanttisia ominaisuuksia, ja puna-apilauutteella on raportoitu myös kollagenaasia estävää vaikutusta (4,5). Kollagenaasi on entsyymi, joka hajottaa ihon kollageenia ja siten heikentää ihon rakennetta. Erityisen kiinnostavia puna-apilan polyfenoleita ovat isoflavonit eli kasviestrogeenit. Puna-apilan tärkeimmät isoflavonit ovat formononetiini, Biochanin A, daidzeiini ja genisteiini. Näistä erityisesti genisteiinin ja daidzeiinin tiedetään sitoutuvan estrogeenireseptoreihin. (1,2) Lisäksi isoflavoneilla on kuvattu antioksidanttisia, tulehdusta hillitseviä ja soluja suojaavia ominaisuuksia (6), minkä vuoksi ne ovat herättäneet kiinnostusta myös kosmetiikkavalmisteiden kehittämisessä. Vaikka valtaosa tutkimuksesta on kohdistunut genisteiiniin, myös puna-apilan tärkeimpien isoflavonien, formononetiinin ja Biochanin A:n, vaikutuksia tutkitaan (4,6,8,9). Tutkimus lisää jatkuvasti ymmärrystä eri isoflavonien biologisista ominaisuuksista ja niiden mahdollisista käyttökohteista myös ihon ja limakalvojen hyvinvoinnin tukemisessa. Kasviestrogeenit ja limakalvojen hyvinvointi Estrogeenit ovat tärkeitä myös limakalvojen normaalille rakenteelle ja toiminnalle. Vaihdevuosien jälkeen estrogeenin väheneminen voi aiheuttaa limakalvojen kuivuutta, ohenemista ja muita niin sanottuun genitourinary syndrome of menopause (GSM) -oireyhtymään liittyviä oireita (10). Fytoestrogeenien vaikutuksia on tutkittu sekä suun kautta käytettävinä ravintolisinä että paikallisesti annosteltavina geeleinä ja voiteina. Kliinisissä tutkimuksissa on raportoitu myönteisiä vaikutuksia esimerkiksi emättimen epiteelin rakenteeseen, emättimen pH:hon, limakalvon kuntoon ja kuivuusoireisiin. (11,12) Abdi ym. systemaattisen katsauksen perusteella erilaisia fytoestrogeeneja sisältävien valmisteiden käyttö paransi kokonaisuutena vaihdevuosiin liittyviä virtsa- ja sukuelinoireita (genitourinary syndrome of menopause, GSM), virtsatieoireita sekä seksuaalista hyvinvointia (11). Tutkimustieto fytoestrogeeneista lisääntyy jatkuvasti, ja erityisesti eri fytoestrogeenien ominaisuuksista ja vaikutuksista saadaan jatkuvasti uutta tietoa. Kasviestrogeenien säätely kosmetiikassa Genisteiini ja daidzeiini ovat biologisesti aktiivisia kasviestrogeeneja, minkä vuoksi Euroopan unionin kosmetiikan turvallisuutta arvioiva Scientific Committee on Consumer Safety (SCCS) on arvioinut niiden turvallisuuden perusteellisesti. Arvioinnin perusteella niille on asetettu enimmäispitoisuudet, jotka varmistavat kosmetiikkatuotteiden turvallisen käytön. Nykyisen sääntelyn mukaan genisteiinin suurin sallittu pitoisuus kosmetiikassa on 0,007 % ja daidzeiinin 0,02 %.(7) Sääntelyn tavoitteena on varmistaa, että paikallisesti käytettävistä kosmetiikkatuotteista saatava altistus pysyy turvalliseksi arvioidulla tasolla. Muille kasviestrogeeneille ei ole asetettu vastaavia pitoisuusrajoja. Kosmetiikkayritysten vastuulla on varmistaa, että tuotteet täyttävät nämä pitoisuusrajat. Luotettava analytiikka on siksi olennainen osa tuoteturvallisuutta. Miten tutkimustietoa on hyödynnetty Vaicute Apila -limakalvovoiteessa? Vaicute Apila-limakalvovoiteen kehitystyössä tavoitteena on ollut yhdistää tutkimustietoa ja huolellisesti valittuja raaka-aineita. Tuotteen koostumus perustuu ajatukseen, että limakalvojen hyvinvointiin vaikuttavat samanaikaisesti useat tekijät, kuten kosteustasapaino, pH, limakalvon kunto sekä sen suojaava rakenne. Voide sisältää kotimaista luomulaatuista puna-apilauutetta, jonka keskeiset isoflavonit ovat formononetiini, biokaniini A sekä pienempinä pitoisuuksina genisteiini ja daidzeiini. Puna-apilauutteen isoflavonipitoisuudet on analysoitu Oulun yliopistossa. Luotettava analytiikka on tärkeä osa tuotekehitystä, sillä sen avulla voidaan varmistaa, että uute sisältää kasviestrogeeneja ja että niiden pitoisuudet tunnetaan. Näin myös tuotteen koostumus voidaan suunnitella tutkimusnäyttöön perustuen sekä turvallisuusvaatimukset huomioiden. Toinen keskeinen aktiiviaine Apila-voiteessa on tyrnin siemenöljy, joka sisältää runsaasti välttämättömiä rasvahappoja, E-vitamiinia, karotenoideja ja muita bioaktiivisia yhdisteitä (13). Tutkimusten mukaan tyrniöljy tukee ihon suojamuurin toimintaa, säätelee tulehdusreaktioita ja voi vähentää ihoärsytystä (14). Vaihdevuodet ohittaneilla naisilla tehdyssä kliinisessä tutkimuksessa tyrniöljyn havaittiin tukevan emättimen limakalvon epiteelin eheyttä (15). Apilavoiteen sisältämä maitohappo auttaa ylläpitämään limakalvoille ominaista hapanta pH:ta. Hapan pH on tärkeä osa limakalvojen luonnollista tasapainoa, sillä se tukee laktobasillien hallitsemaa normaalia mikrobistoa ja siten limakalvon puolustusmekanismeja (16). Tutustu Vaicute APILA -limakalvovoiteeseen täällä. Apila-limakalvovoidetta testasi kuukauden ajan 38 naisen testiryhmä, joka käytti voidetta aamuin illoin. Kyseessä ei ollut kliininen tieteellinen tutkimus, vaan käyttäjien omiin kokemuksiin perustuva tuotetestaus. Palautteissa korostuivat erityisesti kosteuden lisääntyminen, limakalvojen pehmeys, sekä arkuuden väheneminen. Moni kuvasi myös intiimialueen tuntuvan aiempaa miellyttävämmältä ja hyvinvoivammalta. Lue lisää testiryhmän kokemuksista täältä. Yhteenveto Kasviestrogeenit ovat kiinnostava tutkimuskohde ihon ja limakalvojen hyvinvoinnissa. Tutkimustieto lisääntyy jatkuvasti, mutta jo nyt se tarjoaa arvokasta tietoa turvallisten ja tutkimukseen perustuvien kosmetiikkatuotteiden kehittämiseen. Tätä tutkimustietoa on hyödynnetty hyödynnetty Apila-limakalvovoiteen kehitystyössä yhdistettynä huolelliseen analytiikkaan ja vastuulliseen tuotekehitykseen. Artikkelin kirjoittaja Mari Jaakkola, FT Marion Finland Oy / Vaicute Natural Cosmetics Tohtorin tutkinto kemian alalta. Yli 20 vuoden kokemus kemian tutkimuksesta ja analytiikasta. Erityisosaamisena kasvien bioaktiivisten yhdisteiden uutto ja analytiikka, ml. puna-apilan isoflavonien tutkimus. Opiskelee parhaillaan Laurea-ammattikorkeakoulun kansainvälistä Master of Beauty and Cosmetics -tutkintoa Development and Management of Cosmetic Expertise -tutkinto-ohjelmassa. Lähteet 1. Canivenc-Lavier MC, Bennetau-Pelissero C. Phytoestrogens and Health Effects. Nutrients. 2023 Jan 9;15(2):317. doi:10.3390/nu15020317 2. Mikulić M, Atanacković Krstonošić M, Kladar N, Vasiljević S, Katanski S, Mamlić Z, et al. Phytochemical Composition of Different Red Clover Genotypes Based on Plant Part and Genetic Traits. Foods. 2023 Dec 28;13(1):103. doi:10.3390/foods13010103 3. Wójciak M, Drozdowski P, Skalska-Kamińska A, Zagórska-Dziok M, Ziemlewska A, Nizioł-Łukaszewska Z, et al. Protective, Anti-Inflammatory, and Anti-Aging Effects of Soy Isoflavones on Skin Cells: An Overview of In Vitro and In Vivo Studies. Molecules. 2024 Dec 7;29(23):5790. doi:10.3390/molecules29235790 4. Gościniak A, Szulc P, Zielewicz W, Walkowiak J, Cielecka-Piontek J. Multidirectional Effects of Red Clover (Trifolium pratense L.) in Support of Menopause Therapy. Molecules. 2023 Jul 3;28(13):5178. doi:10.3390/molecules28135178 5. Drużyńska B, Łukasiewicz J, Majewska E, Wołosiak R. Optimization of the Extraction Conditions of Polyphenols from Red Clover (Trifolium pratense L.) Flowers and Evaluation of the Antiradical Activity of the Resulting Extracts. Antioxidants. 2024 Mar 28;13(4):414. doi:10.3390/antiox13040414 6. Feng ZJ, Lai WF. Chemical and Biological Properties of Biochanin A and Its Pharmaceutical Applications. Pharmaceutics. 2023 Apr;15(4):1105. doi:10.3390/pharmaceutics15041105 7. Commission Regulation (EU) 2024/996 of 3 April 2024 amending Regulation (EC) No 1223/2009 of the European Parliament and of the Council as regards the use of Vitamin A, Alpha-Arbutin and Arbutin and certain substances with potential endocrine disrupting properties in cosmetic products. 2022;(202). 8. Andres S, Hansen U, Niemann B, Palavinskas R, Lampen A. Determination of the isoflavone composition and estrogenic activity of commercial dietary supplements based on soy or red clover. Food Funct. 2015 Jun 1;6(6):2017–25. doi:10.1039/c5fo00308c 9. Raheja S, Girdhar A, Lather V, Pandita D. Biochanin A: A phytoestrogen with therapeutic potential. Trends in Food Science & Technology. 2018 Sep 1;79:55–66. doi:10.1016/j.tifs.2018.07.001 10. Lephart ED, Naftolin F. Menopause and the Skin: Old Favorites and New Innovations in Cosmeceuticals for Estrogen-Deficient Skin. Dermatol Ther (Heidelb). 2021 Feb;11(1):53–69. doi:10.1007/s13555-020-00468-7 11. Abdi F, Rahnemaei FA, Roozbeh N, Pakzad R. Impact of phytoestrogens on treatment of urogenital menopause symptoms: A systematic review of randomized clinical trials. European Journal of Obstetrics and Gynecology and Reproductive Biology. 2021 Jun 1;261:222–35. doi:10.1016/j.ejogrb.2021.03.039 PubMed PMID: 33962824. 12. Lima SMRR, Bernardo BFA, Yamada SS, Reis BF, Silva GMD da, Galvão MAL. Effects of Glycine max (L.) Merr. soy isoflavone vaginal gel on epithelium morphology and estrogen receptor expression in postmenopausal women: A 12-week, randomized, double-blind, placebo-controlled trial. Maturitas. 2014 Jul 1;78(3):205–11. doi:10.1016/j.maturitas.2014.04.007 PubMed PMID: 24856055. 13. Segliņa D, Krasnova I, Grygier A, Radziejewska-Kubzdela E, Rudzińska M, Górnaś P. Unique bioactive molecule composition of sea buckthorn (<fc><fi>Hippophae rhamnoides</fi></fc> L.) oils obtained from the peel, pulp, and seeds via physical “solvent‐free” approaches [Internet]. doi:10.1002/aocs.12524 14. Rodriguez E, Flores J, Click K, Li V, Loperfito A, Ruppe M, et al. Use of Sea Buckthorn Oil in the Treatment of Skin Disease: Anti-Inflammatory Benefits, Clinical Applications, and Formulary Challenges. JBM. 2024;12(12):271–84. doi:10.4236/jbm.2024.1212022 15. Larmo PS, Yang B, Hyssälä J, Kallio HP, Erkkola R. Effects of sea buckthorn oil intake on vaginal atrophy in postmenopausal women: A randomized, double-blind, placebo-controlled study. Maturitas. 2014 Nov 1;79(3):316–21. doi:10.1016/j.maturitas.2014.07.010 PubMed PMID: 25104582. 16. O’Hanlon DE, Come RA, Moench TR. Vaginal pH measured in vivo: lactobacilli determine pH and lactic acid concentration. BMC Microbiol. 2019 Jan 14;19(1):13. doi:10.1186/s12866-019-1388-8

Ihon ja limakalvojen ikääntyminen on luonnollinen osa elämää. Muutoksiin vaikuttavat monet biologiset tekijät, joista naisilla yksi merkittävimmistä on estrogeenitasojen asteittainen lasku. Erityisesti vaihdevuosien aikana estrogeenin väheneminen näkyy sekä ihossa että limakalvoilla muun muassa kuivuutena, ohenemisena, kimmoisuuden heikkenemisenä ja kudosten uusiutumisen hidastumisena. (1) Sisältö: Mitä estrogeenit ovat? Miten estrogeenit vaikuttavat ihoon? Mitä iholle tapahtuu estrogeenitasojen laskiessa? Miten voit tukea ihosi hyvinvointia estrogeenitasojen laskiessa? Mitä estrogeenit ovat? Estrogeenit ovat hormoneja, jotka osallistuvat moniin elimistön toimintoihin. Ihon kannalta tärkeimmät luonnolliset estrogeenit ovat estroni ja 17β-estradioli, joista estradioli on biologisesti selvästi aktiivisempi estrogeenireseptoreihin sitoutumisensa vuoksi. Estrogeenitasot ovat korkeimmillaan noin 25–30 vuoden iässä, minkä jälkeen ne alkavat vähitellen laskea. Noin 50 vuoden iässä estrogeenitasot ovat keskimäärin noin puolet huippuarvostaan, ja vaihdevuosien jälkeen ne vähenevät edelleen merkittävästi.(2) Myös ihon kollageeni- ja elastiinipitoisuudet ovat suurimmillaan noin 30 vuoden iässä, mikä näkyy ihon kiinteytenä, kimmoisuutena ja tasaisuutena (1). Estrogeenit voidaan jakaa kolmeen ryhmään niiden alkuperän perusteella: Endogeeniset estrogeenit ovat elimistön itse tuottamia hormoneja, joista tärkeimmät ovat estradioli, estroni ja estrioli. Hedelmällisessä iässä pääosa estrogeeneista muodostuu munasarjoissa, mutta niitä syntyy pienempiä määriä myös esimerkiksi rasvakudoksessa, lisämunuaisissa ja aivoissa. Synteettiset estrogeenit ovat lääkkeissä käytettäviä yhdisteitä, joita hyödynnetään esimerkiksi ehkäisyvalmisteissa ja hormonikorvaushoidossa. Kasviestrogeenit eli fytoestrogeenit ovat kasvien tuottamia luonnollisia yhdisteitä, jotka muistuttavat rakenteeltaan estrogeeneja ja voivat sitoutua estrogeenireseptoreihin, mutta niiden vaikutus on yleensä huomattavasti elimistön omia estrogeeneja heikompi. Vaihdevuosien myötä elimistön oma estrogeenituotanto vähenee merkittävästi ja endogeenisten estrogeenien pitoisuudet ovat matalat, jolloin kasviestrogeeneista saattaa olla hyötyä (3). Ihossa ja muualla elimistössä on useita estrogeenireseptoreita. Tällä hetkellä tunnetaan kaksi tumareseptoria (ERα ja ERβ) sekä solukalvolla toimiva G-proteiinikytkentäinen estrogeenireseptori (GPER). Reseptorit sijaitsevat eri kudoksissa ja soluissa, niiden kyky sitoa estrogeeneja vaihtelee, ja ne aktivoivat erilaisia solujen viestintäreittejä. Tämän vuoksi sekä elimistön omien estrogeenien että fytoestrogeenien vaikutukset ovat monimutkaisia. Ne osallistuvat useiden kudosten ja elinten, kuten ihon, limakalvojen, luuston ja aivojen, toiminnan säätelyyn.(3) Miten estrogeenit vaikuttavat ihoon? Estrogeenireseptoreita esiintyy useissa ihon kerroksissa, minkä vuoksi estrogeenit vaikuttavat ihon toimintaan monella tavalla. Tutkimusten mukaan estrogeenit voivat: ylläpitää ihon kollageeni- ja elastiinirakennetta lisätä ihon kosteutta edistämällä hyaluronihapon, talin ja muiden kosteutta sitovien yhdisteiden muodostumista tukea ihosolujen uusiutumista vähentää oksidatiivista stressiä antioksidanttivaikutustensa kautta edistää ihon normaalia haavan paranemista. Näiden vaikutusten ansiosta iho säilyttää paremmin kimmoisuutensa, paksuutensa ja kosteustasapainonsa. (1) Mitä iholle tapahtuu estrogeenitasojen laskiessa? Ensimmäiset ihon ikääntymiseen liittyvät muutokset alkavat usein näkyä jo noin 30 vuoden iässä, jolloin estrogeenitasot alkavat vähitellen laskea. Vaihdevuosien aikana muutos kiihtyy, kun munasarjojen estrogeenintuotanto loppuu lähes kokonaan. Tämän jälkeen elimistön estrogeenia muodostuu pääasiassa muissa kudoksissa, kuten rasvakudoksessa ja ihossa tapahtuvan paikallisen hormonimuodostuksen kautta. (1) Estrogeenin väheneminen voi näkyä esimerkiksi: ihon ja limakalvojen kuivumisena ihon ja limakalvojen ohenemisena kimmoisuuden heikkenemisenä ryppyjen lisääntymisenä erityisesti silmien, suun ja otsan alueella ihon sävyn epätasaisuutena pigmenttiläiskien lisääntymisenä haavojen hitaampana paranemisena. Muutosten voimakkuus vaihtelee yksilöllisesti. Siihen vaikuttavat muun muassa aiempi estrogeenialtistus, ihon oma paikallinen estrogeenituotanto, ihonalaisen rasvakudoksen määrä sekä muut luonnolliseen ikääntymiseen liittyvät tekijät, kuten perimä, elämäntavat, UV-säteily ja oksidatiivinen stressi. Oksidatiivisella stressillä tarkoitetaan tilannetta, jossa elimistössä muodostuu enemmän reaktiivisia happiyhdisteitä kuin antioksidanttijärjestelmät pystyvät neutraloimaan. Tämä nopeuttaa ihon rakenteellisia muutoksia ja kollageenin hajoamista. (1,4) Miten voit tukea ihosi hyvinvointia estrogeenitasojen laskiessa? Ihon ikääntymiseen vaikuttavat sekä hormonit että elämäntavat. Vaikka estrogeenitasojen luonnollista laskua ei voida estää, ihon hyvinvointia voidaan tukea esimerkiksi: suojaamalla ihoa UV-säteilyltä välttämällä tupakointia huolehtimalla monipuolisesta ravinnosta liikkumalla säännöllisesti nukkumalla riittävästi palautumisesta ja stressinhallinnasta huolehtimalla käyttämällä ihon tarpeisiin sopivia ihonhoitotuotteita Ikääntyvän ihon hoidossa kiinnostusta ovat viime vuosina herättäneet erityisesti kasviestrogeenit, joiden mahdollisia vaikutuksia ihoon ja limakalvoihin tutkitaan aktiivisesti. Seuraavassa blogissa kerromme, mitä kasviestrogeenit ovat ja mitä niiden vaikutuksista ihoon ja limakalvoihin tällä hetkellä tiedetään. Pähkinänkuoressa Estrogeenit ovat tärkeitä ihon normaalille rakenteelle, kosteudelle ja kimmoisuudelle. Estrogeenitasot alkavat laskea vähitellen jo noin 30 vuoden iän jälkeen. Vaihdevuosien aikana estrogeenitasojen lasku voi lisätä ihon kuivuutta, ohenemista ja kimmoisuuden heikkenemistä. Ihon ikääntymiseen vaikuttavat myös elämäntavat, kuten auringolta suojautuminen, ravitsemus, liikunta ja palautuminen. Kasviestrogeenit ovat yksi kiinnostava tutkimuskohde ikääntyvän ihon hoidossa – seuraavassa blogissa kerromme, mitä niistä tällä hetkellä tiedetään. Artikkelin kirjoittaja Mari Jaakkola, FT Marion Finland Oy / Vaicute Natural Cosmetics Tohtorin tutkinto kemian alalta. Yli 20 vuoden kokemus kemian tutkimuksesta ja analytiikasta. Erityisosaamisena kasvien bioaktiivisten yhdisteiden uutto ja analytiikka, ml. puna-apilan isoflavonien tutkimus. Opiskelee parhaillaan Laurea-ammattikorkeakoulun kansainvälistä Master of Beauty and Cosmetics -tutkintoa (Development and Management of Cosmetic Expertise -tutkinto-ohjelmassa). Lähteet 1. Lephart ED, Naftolin F. Menopause and the Skin: Old Favorites and New Innovations in Cosmeceuticals for Estrogen-Deficient Skin. Dermatol Ther (Heidelb). 2021 Feb;11(1):53–69. doi:10.1007/s13555-020-00468-7 2. Lephart ED. A review of the role of estrogen in dermal aging and facial attractiveness in women. Journal of Cosmetic Dermatology. 2018;17(3):282–8. doi:10.1111/jocd.12508 3. Canivenc-Lavier MC, Bennetau-Pelissero C. Phytoestrogens and Health Effects. Nutrients. 2023 Jan 9;15(2):317. doi:10.3390/nu15020317 4. Bioactives for Estrogen-Deficient Skin: Topical and Oral Supplement Clinical Studies. A Narrative Review. Dermatology and Therapy. 2025 Jul;15(7):1681–703. doi:10.1007/s13555-025-01413-2

Kehäkukka (Calendula officinalis) on yksi tunnetuimmista ihonhoidossa käytetyistä rohdoskasveista. Sitä on hyödynnetty vuosisatojen ajan ihon rauhoittamiseen, haavojen hoitoon ja ihon hyvinvoinnin tukemiseen. Perinteisen käytön lisäksi kehäkukan vaikutuksia on tutkittu myös tieteellisesti, ja tutkimus viittaa siihen, että kasvilla on useita ihon kannalta hyödyllisiä ominaisuuksia.

Mustaherukan sisältämät polyfenoliset yhdisteet ovat ainutlaatuisia aktiiviaineita, joilla on positiivista vaikutusta ihon proteiineihin ja entsyymiaktivisuuteen, kirjoittaa luonnonkosmetiikan asiantuntija Heli Pirinen. 

Kynnet ja kynsinauhat tykkäävät, kun niitä öljyää säännöllisesti. Öljy ehkäisee myös kivuliaiden kynsinauhatikkujen syntymistä.

Fysioterapeutin luokse tulevan asiakkaan kipujen taustalla on usein hoitamaton arpi, kirjoittaa Marita Karppinen. Arvet voivat aiheuttaa liikehäiriöitä ja heijastekipuja. Esimerkiksi vanha sektioarpi voi olla lantionpohjan tai alaraajojen toimintahäiriöiden syy. Arven öljyäminen on tärkeä osa hoitoa.

Kuivat limakalvot haittaavat naisen elämänlaatua, herkistävät emätin- ja virtsatietulehduksille ja heikentävä seksuaalista halua. Lantionpohjaan erikoistunut fysioterapeutti ja seksuaaliterapeutti Marita Karppinen suosittelee häpyalueen kuiville limakalvoille päivittäistä hoitoa ja antaa myös ohjeen lantionpohjalihasten harjoituttamiseen.

Vaicute tuoteperhettä kohtasi toukokuussa 2023 suuri menetys, kun tuotteiden luoja ja kehittäjä lääkäri Raisa Mäkäräinen menehtyi yllättäen. Menetys oli kaikin puolin valtava ja myös Vaicute tuotteiden tulevaisuus epävarmaa. Vaicute-tuotteiden kehittäjä Raisa Mäkäräinen.   Yksi ihminen tuskin voisi Raisan saappaita millään osa-alueella täyttää, joten päätimme kolmen naisen voimin tarttua haasteeseen luonnonkosmetiikan osalta. Perustimme Marion Finland Oy:n, joka jatkaa Vaicute-tuotteiden valmistusta ja myyntiä. Tuoteperheen nimi ja pakkaukset säilyvät toistaiseksi tutussa muodossa. Toiminta on yhä Kainuussa, nyt Kajaanin sijaan Sotkamossa. Marion Finland Oy:n perustajat Mari Jaakkola, Marianne Mäki ja Kirsi Kuvaja.   Meillä kaikilla kolmella yrittäjänaisella on pitkä tausta yliopistomaailmassa kasvitutkimuksen parissa. Osallistuimme yliopistolla tutkimusyhteistyöhön Raisan Terveyspirtin kanssa jo ensimmäisen Vaicute -tuotteen kehitysvaiheessa. Tämän tekstin kirjoittaja, Marion Finland Oy:n toimitusjohtaja ehti myös olla puolisen vuotta töissä Raisan Terveyspirtissä. Tuotteet ja yrityksen toimintaympäristö olivat meille siis tuttuja. Taustamme kasvitutkimuksen parissa, laboratoriotyöhön liittyvän laadun ja laitteistojen hallinta, sekä alan kotimaiset ja kansainväliset verkostot antavat meille vakaan pohjan yritystoiminnan jatkamiseen ja kehittämiseen. Tuotannon jatkamisen edellytys oli myös se, että tuotteet ovat laadukkaita ja pystymme vilpittömästi seisomaan niiden takana. Lääkärinä Raisan sydämen asia oli olla sillan rakentajana tieteen ja luonnontuotemaailman välillä, jotta ne voisivat vastakkainasettelun sijaan tukea toisiaan. Me haluamme jatkaa noiden siltojen vahvistamista ja uusien rakentamista. Raisan tavoin haluamme panostaa parhaisiin kotimaisiin kasviraaka-aineisiin, ja hyödyntää tieteellistä tutkimusta tuotteiden kehittämisessä ja vaikuttavuuden arvioinnissa, sekä jakaa tutkimustietoa helposti ymmärrettävässä muodossa asiakkaillemme. Toivomme että tekemisemme kantavana voimana tulee aina olemaan ilo, inspiraatio ja innostus. Tärkein asia miksi jatkamme Vaicute-tuotteiden valmistusta, on asiakkailta kantautunut palaute. Erityisesti naisten limakalvoille kehitettyä voidetta on kaivattu takaisin markkinoille. Palaute on ollut suorastaan hämmentävää. Se saa mielen nöyräksi, ja kirkastaa ja selkeyttää motivaatiotamme jatkaa Raisan aloittamaa työtä. Teemme parhaamme Raisan elämäntyön jatkamiseksi, ja asiakkaidemme palvelemiseksi korkealaatuisten Vaicute-tuotteiden avulla. Kiitollisena tartumme tähän inspiroivaan haasteeseen. Lämpimin terveisin koko tiimimme puolesta, Mari Jaakkola Marion Finland Oy:n toimitusjohtaja    

Perimätietoon perustuva luonnonkasvien lääkinnällinen käyttö voi olla toimivaa ja tehokasta. Aiheesta tarvitaan lisää tutkimusta ja tietoa, kirjoittaa Raisa Mäkäräinen. Hän on lääkäri, luonnontuotejalostaja ja Vaicute-tuoteperheen ideoija.

Uusi Vaicute-kuusenkerkkäöljy hoitaa kuivaa ihoa, kynsinauhoja ja arpia. Vegaaninen Vaicute-hoitoöljy on uutettu käsin poimituista kainuulaisista kuusenkerkistä. Jo pisarassa on huikeasti tehoa.

Nyt se on varmaa: kotimainen puna-apila, joka on häpyalueen limakalvoja kosteuttavan Vaicute-voiteen pääraaka-aine, on hyvä kasviestrogeenien lähde. Tieto perustuu Oulun yliopiston analyysiin.

Heli Pirinen Idea Nature Oy:stä analysoi Vaicute-voiteen raaka-aineita ja niiden vaikuttavia ominaisuuksia.

38 naista testasi häpyalueen limakalvoja kosteuttavaa Vaicute-voidetta kuukauden ajan. Tässä artikkelissa heidän palautettaan suorina lainauksina.